Tänään Niina ja Vimma pääsivät viimein tositoimiin. Jälkiryhmän kokoontuminen oli klo 13:10 kisakeskuksessa. Lähdimme sinne jo hyvissä ajoin, ettei tule kiire. Siirtymä ryhmän kokoontumispaikkaan oli 9 kilometriä, kylään nimeltä Peilstein im Mühlviertel. Saimme siellä odotella jälkien arvontaa jonkun aikaa, sillä yksi kilpailijoista oli ilmeisesti lähtenyt syömään kesken kaiken. Toinen kilpailija puolestaan oli loukannut nilkkansa ja joutunut vetäytymään kisasta pois. Ryhmässämme oli siis kolme koirakkoa. Lopulta myös tämä ruokailemaan lähtenyt saapui paikalle ja jälkiarvonnat saatiin tehtyä.
Niina veti jäljen nro 2. Jäljentekijä tuli meille kertomaan, että kohta lähdemme vasemmalle, että kääntäkää autot valmiiksi. Odottelimme lähtöä osoitettuun suuntaan ryhmittyneinä, kun toinen henkilö tulee meille kertomaan, että nyt lähdetään ja suunta on täysin päinvastainen. Ei muuta kuin neliveto-Hiacea veivaamaan ympäri – se on kohtuu kankea kääntymään ja täällä tiet ovat kapeita, niissä ei ole lainkaan piennarta ja asfaltin loppuessa on suora pudotus alas rinteeltä. Ympäri päästiin, mutta siinä kohtaa oli jo vetoauto hävinnyt näkyvistä. Pysähdyimme kukkulan päälle sveitsiläisten auton perässä, kun emme tienneet minne pitäisi mennä. Sveitsin joukkueenjohtaja nousi autosta ja tuli sanomaan, ettei tiedä mitä tapahtuu ja että hän soittelee hiukan. Hän palasi hetken päästä sanomaan, että meidän täytyy palata takaisin kokoontumispaikkaan. Samaan aikaan päinvastaisesta suunnasta tuli kisajärjestäjän väkeä, jolle kerroin että meillä on jälki nro 2. Tämä henkilö sanoi, että meidän jälki on siinä suunnassa, mistä hän tuli ja että meidän pitäisi jäädä tähän odottamaan. Sveitsin joukkueenjohtajan kanssa he keskustelivat lyhyesti saksaksi ja sitten meille annettiin ohje, että ajakaa 200 metriä eteenpäin, siellä on väkeä odottamassa meitä.
Teimme työtä käskettyä, vaikka mielessäni kyllä kävi, ettei tämä taida olla hyvä ajatus. Tulimme isolle aukealle, josta näki kilometrikaupalla joka suuntaan – ja ketään ei missään. Vastaamme tuli kyllä Itävallan kilpailija ja joukkueenjohtaja, heillä ei luonnollisesti ollut mitään tietoa siitä, missä meidän pitäisi olla. Ehdimme siinä hetken pyörimään ja ihmettelemään, kunnes jäljentekijä kaahasi luoksemme vähän korvat luimussa ja pääsimme hänen mukanaan lopulta jälkipellolle. Mikään hätä meillä ei ollut, ilmoitettuun starttiin oli vielä puoli tuntia aikaa ja Niinalla oli hyvin aikaa valmistautua suoritukseen.
Tuomarina tämän päivän jäljellä oli Saksan Klaus-Jürgen Glüh. Jälkipellossa oli ihan jonkun verran jyrkkyyttä, mutta kaavio oli tehty siihen poikkisuoraan, joten se ei ollut niin raskas kulkea. Me katsojat näimme ainoastaan aloituksen ensimmäisen suoran ja kaarteen ensimmäisen puoliskon, lopusta toiseksi viimeisen suoran lopun, suoran kulman ja viimeisen suoran. Itse asiassa ryhmämme kokoontumispaikalta olisi ollut tälle jäljelle paras näköala, sillä se oli suoraan pellon alapuolella rinteessä ja siellä olikin paljon yleisöä.
Vimma aloitti jäljestämisen tarkasti ja näkemämme alkupätkä näytti hyvältä. Jäljelle lähdettäessä oli kohtuu tyyni, puolipilvinen keli, noin 11 astetta lämmintä. Jäljen aikana alkoi kuitenkin voimakkaampi tuuli ja Vimmalla oli vaikeuksia selvittää neljäs suora, se ajoi pahimmillaan jopa toista metriä jäljen sivussa. Vimma selvitti sen kuitenkin itsenäisesti. Jyrkkään alamäkeen mentäessä koiran tasapaino horjahti esineilmaisussa ja se ilmaisi esineen siten, että se oli etujalkojen vieressä. Tämän jälkeen Vimma jätti seuraavat kaksi esinettä – se oli kummallekin pysähtynyt lyhyesti, mutta ei ilmaissut. Jonkin verran tarkasteluita oli tullut jäljen mittaan ja harhajälkeä se oli tarkistanut hieman liian pitkälle. Kulmissa koira työskenteli hyvin ja piikeissä Vimma sai jälleen paketin kasaan. Viimeisellä suoralla suoraan sen naaman eteen pomppasi myyrä ja Vimma pysähtyi säpsähtäen, mutta jatkoi sitten loppuun asti. Tuomari arvosteli suorituksen reilusti ja antoi koirakolle kaikki pisteet, mitä suorituksesta oli annettavissa. Lopputuloksena 80 pistettä ja tuloksessa ollaan siis kiinni!
Nyt meillä on kaksi välipäivää ennen viimeistä suoritusta lauantaina. Niina luultavasti käy treenaamassa Vimman kanssa kumpanakin päivänä, ainakin harhoja on syytä edelleen pitää harjoittelussa mukana. Niina on todella tyytyväinen Vimman tämän päivän suoritukseen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.